Espanjanvesikoira Hiisi, eli tuttujen kesken Raato-Raipe, on kova poika syömään raatoja. Parin viikon välein se vainuaa lenkillä jonkun puolimädän jyrsijän tai linnun, rusauttaa rikki ja hotkaisee pohjattomaan mahaansa – ennen kuin ehdin sanoa AxilurDrontalComp.
Nosework-kokeissa ei ole mitenkään tavatonta, että etsintäalueilta tai niiden läheisyydestä löytyy raatoja. Niitä saattaa olla vaikkapa puskan juurella, rakennuksen alla tai melkein missä tahansa. Aina joku koira ne sieltä löytää, ja sitten ohjaajaa saattaa vähän harmittaa. Kannattaa siis harjoitella!
Tänään bongasin läheisen koulun pihasta linnunraadon. Onko tuttu sellainen emoji, jolla on tähdet silminä? Näytin ihan siltä. Koska mullehan tuli heti treeni-idea!
Hain kotoa nosework-hajun, pari kätevää tarviketta sekä rakkaan ystäväni Raato-Raipen. Ja niinpä me tehtiin tällainen treeni, jossa on kaksi osaa.
1. osan idea on testata Raato-Raipen kiinnostusta tähän kyseiseen raatoon turvallisella tavalla. Eli siten, ettei Raato-Raipe varmasti pääse palkitsemaan itseään raadolla ja oppimaan, että kesken etsinnän voi vapaasti herkutella alueen antimilla.
Onneksi Raipe on raadonsyönnin ohella kunnostautunut myös ahkerana hajuradan nuuskuttelijana. Hyödynsin Raipen koulutustaustaa tässä ja rakensin sille radan. Sinnikkäästi olen yrittänyt Raipelle kouluttaa, että radalla edetään kohde kerrallaan. Siksi tiesinkin, että tämä raato ei varmasti jää Raipelta huomaamatta.
Radan ensimmäinen kori on tyhjä, toisen korin alla on linnunraato, ja kolmanteen on kiinnitetty vanupuikon pää, jossa on pisara eukalyptushydrolaattia.
2. osan idea on vaikeuttaa treeniä hieman. Ilokseni huomasin, että Raato-Raipe rakastaa sittenkin treenaamista enemmän kuin raatoja. Rohkenin siis poistaa suojakorin.
Halusin, että Raipe onnistuu, joten helpotin sen hommaa edelleen hieman aloittamalla etsinnän sellaisesta kohdasta, josta tiedän hajun leijailevan sen nenään. Piilo on samassa linjassa raadon kanssa, joten Raipen on ylitettävä raato päästäkseen piilolle. Ja siinä Raipe onnistuukin. Hyvä Raipe!!!
Lisää vaikeusastetta häiriötreeniin saa esimerkiksi sillä, että valitsee isomman alueen, tekee vaikeamman piilon, antaa jonkun muun tehdä piilon tai huolehtii siitä, että Raipe saa heti lähdössä hajun raadosta mutta ei piilosta. Tai etsityttää Raipella tyhjän raatoalueen – siis alueen, jossa ei ole nosework-hajua lainkaan. Kun Raato-Raipe siitäkin selviää, niin sitten vasta onkin ilo ylimmillään.
Ajattelen, että häiriöharjoittelun pointtina kannattaisi aina olla se, että koira selviää häiriöstä vaivatta ja siten myös entistä vahvempana vastustamaan harjoiteltavaa häiriötä. Harjoittelun tavoite on kerätä koirakon itseluottamusta kasvattavia onnistumisia, ja siksi harjoitusten suunnitteluun kannattaa panostaa.
Hajun taju 